120 mVoiniakkoja Skovlundista Ansageriin
Konkreettinen valokuvatausta Skovlundin meijerin dritlereille, käsityölle ja kuljetukselle.
Skovlund Mølle ei ole paikka, jossa historia seisoo siivet levällään. Mielenkiintoista on juuri poissaolo: täällä keskustassa mylly oli osa tiivistä pientä työaluetta, johon kuuluivat myllyrakennus ja osuuskrematorio. Arkistokuvat mahdollistavat toimintojen sijoittamisen vierekkäin ja auttavat kuvittelemaan, kuinka paljon arkea oli koottu muutamalle metrille.
Mylly siirrettiin Rotviggårdista Skovlundin kylään, jossa se sai toisenlaisen roolin kuin avoimen pellon tuulimylly. Myöhäisinä toimintavuosinaan se tunnettiin nimellä Skovlund Havregryns-Mølle. Ilmakuvassa se näkyy ilman siipiä mutta oman savupiipun kanssa; arkistokuvauksen mukaan tuotanto oli todennäköisesti edelleen käynnissä, koska kuvassa näkyy savua.
Alue kertoo myös niistä yhteyksistä, jotka tekivät kylästä käytännöllisen: myllärin asunto osoitteessa Ansagervej 1 oli yhdistetty myllyyn väliosan kautta, ja osuuskaupan varhaishistoria liittyy meijerin vieressä sijainneeseen myllyrakennukseen. Myllyn kohtaloksi koitui äkillinen yöaikainen tulipalo, mutta sen jäljet elävät edelleen tien, työn ja arjen logistiikan välisissä suhteissa.
Valokuva kokoaa Escherichin perheen Skovlundin myllyn ympärille: Niels Houlrichsen Escherich, Karoline Frederikke sekä lapset Nikolaj Peder, Henry Laurids, Marie, Esther ja Ane Margrethe. Vuonna 1925 Niels on merkitty harjoittaneeksi “myllytoimintaa ja rehuainekauppaa”, ja perhe asui myllyllä.
Kyse ei ollut vain kodista. Väestönlaskennassa mainitaan paikan päällä myös kuljettaja, ja myöhemmin Henry Laurids merkittiin myllärin apulaiseksi. Perhekuva liittyy siis läheisesti myllyn arkeen työpaikkana.
Kuvassa Skovlund Mølle on lähes piilossa: vain hieman siipien kärjistä erottuu Skovlund Andelsmeijerin kattolappeen yläpuolella. Juuri tämä yksityiskohta osoittaa, kuinka lähellä mylly, meijeri ja kauppa sijaitsivat Mellemvej'n ympärillä.
Vasemmalla on bensiinipumppu, oikealla polkupyörä osuuskaupan luona. Vuodelta 1947 peräisin oleva ilmakuva sijoittaa kaurahiutalemyllyn aivan meijerin taakse, ja Mellemvej teki tuolloin mutkan myllyrakennuksen ohi ja edelleen meijerin takaa.
Kuvassa Skovlundin myllyn rauniot näkyvät aivan vasemmalla. Palon syynä on arveltu olleen liian kuumaksi käynyt myllärin kone; kuivassa puutavarassa tuli levisi muutamassa minuutissa liekkimereksi.
Skovlundin viljamylly paloi vuonna 1949 eikä sitä rakennettu uudelleen. Palon jäljistä tuli näin se piste, jossa myllyn rooli työpaikkana kaupungin keskustassa päättyi.
Tässä mylly ei ole romanttinen siluetti, vaan elintarviketuotantoa. Marie, Esther ja Anne Margrethe Escherich ovat matkalla työhön, jossa kaurahiutaleet täytettiin ja pakattiin nimellä “Vitus Havregryn”.
Vuonna 1940 paikka mainitaan hiutaletehtaana: Henry Laurids Eschrich oli myllärin apulainen ja Marie Eschrich työskenteli hiutaleiden pakkaajana. Kuva tallentaa siis prosessin viimeisen vaiheen, sen jälkeen kun kaura oli puhdistettu, lämpökäsitelty, kuorittu ja litistetty.
