820 mLætbæk Mølle
Lähellä myllylampea ja vanhoja rakennuksia; sopii rauhalliseksi jatkoksi mylly- ja vesimaisemalle.
Assenbæk Mølle ei ole toiminnassa oleva mylly, mutta paikka ei myöskään ole hiljainen museokuva. Aluetta käytetään partiokeskuksena ja ulkoilualueena, ja ulkoalueet ovat avoinna tavallisille kävijöille. Se luo hieman erityisen yhdistelmän: polkuja luonnon halki, avoimia leiripaikkoja, vettä maisemassa ja jälkiä vanhasta myllypaikasta, joka yhä antaa alueelle suuntaa.
Lyhyellä paikallisella kävelyllä vaihtelu on kaikkein konkreettisinta. Partiokeskus sijaitsee alueella, jossa on metsää, nummea, suota ja järviä, ja VisitDenmark nostaa paikan esiin kävelyyn sopivana. Alueella on merkitty kävelyreitti, mutta sen pituutta ja tarkkaa kulkua ei kerrota aineistossa.
Yksi huomionarvoinen paikka on Kybækin ylitys, jossa maisema laskeutuu sulamisvesiuomaan. Tässä Benediktebroen yhdistää Assenbækin Letbækiin ja näiden kahden alueen polkuverkostoihin.
Assenbæk Mølle alkoi pienenä vesimyllypaikkana, joka tunnetaan ajanjaksolta 1537-1562. Myöhemmin vesivoimaa käytettiin muuhunkin kuin viljaan: muun muassa villakankaan vanutukseen, perunajauhoon ja luiden survomiseen. Vanha myllyrakennus myllynrattaineen on poissa, joten historia näkyy erityisesti myllylammissa, rakennuksissa ja siinä tavassa, jolla vesi yhä muovaa paikkaa.
Benediktebroen on pieni mutta varsin tärkeä kulkupaikka Assenbækin alueella: täällä polut ylittävät pienen vesiuoman ja yhdistävät reitin Letbæk Møllen alueen ja Assenbæk Møllen alueen välillä.
Nimi liittyy paikallisesti prinsessa Benedikteen ja suureen partiolaisten leiriin Assenbækissä. KFUM-Spejderne järjesti täällä valtakunnallisen leirin vuonna 1976 nimellä Møllelejren, joten silta on sekä käytännöllinen oikopolku että pieni partiolaishistoriallinen jälki maisemassa.
Arkistokuva näyttää Assenbækvej 1:n noin vuonna 1895, ja oikealla näkyy sittemmin purettu myllyrakennus. Alkuperäinen mylly paloi vuonna 1870, ja uudet rakennukset pystytettiin vuonna 1872.
Paikka ei ollut mikään suuri jokimylly: Assenbæk on pieni vesiuoma, ja vuonna 1699 myllyä kuvailtiin vähävetiseksi pikkumyllyksi, jonka oli levättävä neljä päivää puolen päivän jauhamisen jälkeen. Myöhemmin vesivoimaa käytettiin muun muassa tamppimyllyyn, luujauhon ja perunajauhon valmistukseen.
Folk Skovlund oli vuosittainen nelipäiväinen kokoontuminen kansanmuusikoille ja pelimanneille Assenbæk Møllen luona. Ensimmäinen festivaali järjestettiin toukokuussa 2002, ja vuonna 2013 tapahtumasta puhuttiin festivaalin 12. kertana.
Erityistä oli vapaaehtoisen yhteisöllisyyden, opetuksen ja pelimannimusiikin yhdistelmä. Kunnan aineistossa mainitaan myös osallistujia muun muassa Skotlannista, Irlannista, Norjasta ja Saksasta, joten myllyn luona soinut musiikki ei ole ollut vain paikallista.
